"Tamma ja Varsa" ei vieläkään ole valmis. Yhtenä päivänä minä pistelin sitä kuin heikkopäinen, mutta aina vaan löytyi kohtia, joista puuttui pistoja. Eivät kaikki pistot vieläkään ole valmiit. Kunpa nuo, jotka nyt viimeksi bongasin, olisisvat ne viimeiset puuttuvat pistot. Sitten voisin hyvillä mielin laittaa kanavatyön menemään uuteen kotiinsa - ilman kehyksiä. Heidän kehysmakunsa on nimittäin erilainen kuin omani. Yleensä kyllä kehystytän lahjat, mutta tämä lahja on sellainen, että nyt saajan pitää päättää, miltä kehys näyttää. Mitä minä sitten olen pistellyt sinä aikana, kun olen odottanut mieleni rauhoittumista, niin että pystyn taas pistelemään "Tammaa ja Varsaa" ? No, muun muassa tätä. Kutsun tätä nimellä "Pariisilainen luomus". Tämä on osanottolahja eräälle ystävälleni, joka on tähän mennessä menettänyt sekä isänsä että äitinsä. Äiti kuoli tänä vuonna syksyllä, isä jo aiemmin. Joku voi miettiä, miten näin iso kanavatyö voi saada pistoja pintaansa ...
